Kakskytviis

Nyt se sitten tuli vastaan. Nimittäin ikä. Minulle yksiselitteisesti ilmoitettiin silmänympärysvoidepurkin kotelossa, että tästä päivästä eteenpäin olen yli-ikäinen kyseisen voiteen käyttöön. Kiitos Nivea.

Onneksi olin kuitenkin valmistautunut tähän (henkisesti jo parikin vuotta) ja kävin viikko sitten Emotionissa ilmoittamassa, että haluan ostaa nyt uuden superkosteuttavan ja tummia silmänalusia häivyttävän voiteen, joka sopii neljännesvuosisadan nähneille silmänympäryksilleni. Vajaan viikon käytön jälkeen olenkin vakuuttunut siitä, että ikinuoruus on jälleen saavutettu. (Vakuutun tästä samasta asiasta muuten vuosittain joulukuun alkupuolella..)

Clinique All about Eyes Rich -silmänympärysvoide, Emotion. (Lupaa rauhoittaa, kosteuttaa tehokkaasti ja antaa tasaisemman pinnan, vahvistaa ohutta silmänympärysihoa, suojata ja minimoida juonteita, hillitä silmäpusseja sekä tummia silmänympäryksiä ja saada silmämeikin kestämään kauemmin.) Ja tämä tottavie toimii. :)

 
Viikonloppu oli aikamoista syntymäpäiväjuhlien tykitystä, tuli nimittäin juhlittua peräti kolmet syntymäpäivät kahden illan aikana. Ensimmäiset juhlat olivat Spiderman-teemaiset lastenkekkerit. Siis aivan perusjuhlat, kun kyseessä on kolmekymmentä vuotta täyttävä juhlakalu. :D Mukavien juhlien kohokohtia olivat muun muassa Twister-kisailu sekä Vedetään hatusta -kilpailu, jossa kaksi kolmen hengen joukuetta esittivät lopuille juhlavieraille kilpailun nimeä kantavan ohjelman innoittamana kaksi ohjelmanumeroa. Ensin oli vuorossa keskustelua kysymyslausein valmiiksi annetuista aiheipiireistä ja lopuksi elokuvien nimien arvuuttamista pantomiimiesityksin. Molemmat joukkueet suoriutuivat tehtävästään vähintääkin yhtä mallikkaasti kuin television ammattikoomikot!

Twister-matolla käytiin kisailuhupailu, jossa kolmessa sarjassa - kolmekymppiset, yli kolmekymppiset ja junnusarja eli alle kolmekymppiset - kisailimme kukin vieras oman ikämme mukaan. Oma suoritukseni oli ensimmäinen Twister-pelini koskaan ja siltähän se vähän näyttikin. Sehän ei suinkaan riittänyt, että olisin itse oman sarjani ensimmäisenä pudonnut akrobaattista lahjakkuutta vaativasta asennostani kyljelleni, vaan vein siinä samassa rytäkässä yhden kilpakumppanin mukanani..ja vieläpä niin, että onnistuin itse kaatumaan maahan vasta hänen perässään. En siis varsinaisesti edes hävinnyt! ;)

Sunnuntaina kävimme juhlimassa hurmaavan kummipoikani viisivuotissynttäreitä ja illalla kävimme vielä miehen kanssa ravintolaillallisella omien juhlieni kunniaksi. Tällä hetkellä olo on aivan yhtä vanha tai nuori kuin eilenkin, joten minkään sortin kriisiä varttisatasen saavuttaminen ei saanut kohdallani aikaan. Totesinkin tänään, etten usko lainkaan olevani ikäkriiseilevää tyyppiä. Mutta tarkistetaanhan tämäkin tilanne uudestaan sitten viiden vuoden päästä.

Mukavaa ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeistä viikkoa kaikille!