Aikamoista

Kiitos vaan muinaiset egyptiläiset, kiitos Julius Caesar ja kiitos uusi aika. Kiitos aikajärjestelmä ja kiitos laitteet, joilla aikaa mitataan. Enää puuttuu itse sitä aikaa. Mistähän sitä saisi, tulisi tarpeeseen.

Kovin tuntuu jäävän lyhyeksi aika, joksi talolle ehtii arki-iltana pyrähtää. Kummasti kello käy jo seitsemää, kun pääsee käsiksi töihin ja muutaman tunnin päästä täytyy lopettaa, jotta ehtii tehdä alkuyöstä muutakin kuin kaatua suoraan sänkyyn. Niin paljon tehtävää, niin vähän aikaa.

No jos nyt näiden päivien keskenpäättymisen päivittelyn lisäksi vielä pari kuvaa uudesta keskeneräisestä kodista..

Makuuhuoneen katto ja seinät on jo maalattu..näköjään puolikasta patterinalusta vaille. :D Punainen tapetinpätkä odottaa vielä irroittamistaan. Sitten päästään lattianlaittoon. Alkovin seinässä on yksi kerros maalia. Huomenna tulee toinen. Katossa olleen tapetin päätimme pitää. Ainakin toistaiseksi.

Surullisen kuuluisat portaat. Kyllä meistä vielä joku päivä kaverit tulee. Tiedän sen. Nämäkin seinät, kuten niin monet muutkin, ovat yhä maalausta vailla.

Romukasan tapainen eteisen nurkassa on uusi keittiömme.

Tervetulotoivotus ja taskulamppu. Vintti pimeänä ja silleen..

Ps. Pahoittelen blogin kuvien surkeaa laatua aika pitkältä ajalta. Minulla ei ole ollu aikoihin kameraa ja joudun leikkimään kännykällä ja ties millä kuvia saadakseni. Tähän on tulossa korjaus..tässä jossain vaiheessa. Koittakaa kestää siihen saakka. Itselläni tekee aika tiukkaa..