On
se kumma juttu, kuinka aina se yksinkertaisimmaksi luultu homma osoittautuukin kaikista monimutkaisimmaksi. Kohta on mennyt viikko ja
taistelu portaiden kanssa jatkuu edelleen. Viime viikolla purin
portaista muovimatot ja paneelit ja perjantaina vihdoin hommasimme
hiomakoneen tasoittaaksemme portaiden pinnan maalausta varten. No höpö
höpö hiomakoneella niitä neljää vanhaa maalikerrosta ja sitä hemmetin
muovimaton liimaa mitään tasaiseksi saanut!
Joo..ei ole näissä kuvissa esteettisyys huipussaan, mutta ymmärtänette, mistä viikonloppuinen toivottomuuden tunteeni juonsi.. |
Lauantaina mies haki kaupasta maalinpoistoaineen, jota pääsimme lopulta levittelemään
vasta sunnuntaiaamupäivällä. Tietysti mahdollista oli laittaa aine vain
joka toiselle portaalle, koska piti päästä kulkemaan myös yläkertaan.
Neljän tunnin vaikutusajan jälkeen rupesin kaapinaan portaiden pinnasta
järkyttävän hajuista möhnää ja onneksi, siis onneksi, aine toimi! Maali
ja liima lähtivät irti, mutta homma vaati kuitenkin sen verran voimaa, että
sysäsin työn muutaman portaan jälkeen ystävällisesti miehelle. ;)
Tätä sotkua katsellessa, uskomatonta kyllä, alkoi toivo hiljalleen palata. |
Nyt
meillä on sitten joka toinen porras maalista suht puhdas ja edessä
sama homma myös lopuille portaille. Sitten portaat täytyy vielä pestä,
kuivata, hioa, kitata kymmenien naulanreikien kohdalta ja hioa taas.
Vasta sen jälkeen pääsen maalaamaan. Tuskastuttavan hidasta
kärsimättömälle luonteelleni. Onneksi kuitenkin tiedän, että portaista
tulee lopulta upeat.
Olohuoneen puolipaneelien alta paljastui muuten oikea vanhojen tapettien
näyttely. Liekö alin tapetti peräisin aivan talon syntyvuosilta saakka.
Kuvittelen niin ja hymyilen.
Ja onhan siellä se lautaseinäkin näiden kaikenmaailman kerrosten alla. |
Sunnuntai-iltana otimme hieman aikaa rentoutumiseen. Katsoimme leffan ja söimme aivan käsittämättömän hyviä vohveleita. Ohje sopii paleo-ruokavaliota noudattaville (ja myös erittäin hyvin meille ei minkään -ruokavalion noudattajille :D) ja on todella helppo. Hyvän maun lisäksi supersuuri plussa siis.
Vohvelit valmistuvat kahdesta banaanista, kahdesta kananmunasta ja kahdesta ruokalusikallisesta kookosjauhetta. Mössö ladotaan vohvelirautojen väliin ja tadaa, parin minuutin jälkeen herkku on valmis. Uskallan ehkä jopa väittää, että nämä ovat mielestäni parempia kuin viimeksi tekemäni perinteiset vohvelit. Kiitos ystäville hyvästä ohjeesta (Anne) ja aivan superhyvästä mustikkahillosta (Jonna)! :) Tätä herkkua syödään meidän perheessä jatkossakin.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, nautinnollista viikon aloitusta kaikille! :D
Kommentoi
Lähetä kommentti