Kummittelemassa

Meillä oli ilo ja kunnia osallistua eilen kahden aivan mahtavan pikkuisen kastejuhlaan. Kyseessä olivat ystävieni kaksoset, joista toiselle, pienelle tytölle, pääsin sylikummiksi! Kastejuhla ja koko viikonloppu olivat aivan ihanat, enkä malttaisi odottaa, että pääsen taas pitämään kummityttöäni ja pientä velipoikaansa sylissäni. Kiitos rakkaat ja onnea!

Onnellinen kummitäti sylissään kummitytön velipoika.

Askartelin muuten kaksosille lahjojen kylkeen hauskat vaippakortit, joiden ohjeen olen alunperin bongannut White Featherdream -blogista. Korteista tuli niin mainiot, etten voi olla jakamatta vinkkiä. :)

Saatesanani pikkuiselle ensimmäisenä juhlanaan.

DIY - Laatikosta naulakoksi

Tein viime kesänä hupsun nettikirppisostoksen. Alunperin sen tosin piti olla järkevä ja käytännöllinen, mutta huolimaton mittojen tarkistaminen tuottikin yllätyksen hakiessani paketin postista. Tarkoitukseni oli ostaa korkeareunainen puulaatikko toiseen vessaamme, sillä laatikossa on kätevä säilyttää wc-paperirullia. Säilyttimeksi sopivan laatikon sijaan ostos osoittautui enemmänkin malliksi lava ja mietin kotona moneen kertaan, mihin ihmeeseen sellaista tarvitsen.

Isosta matalasta laatikosta meinasi jo tulla koirien kakkospeti, kukkalaatikko, "sängynpääty" ja ties mitä, kunnes viikko pari sitten tajusin, mihin sitä oikeasti tarvitsen. Olen pähkäillyt uuden kodin suuremman, pari vuotta sitten uusitun vessan kanssa pääni puhki, kuinka sinne saisi samaa vanhaa raffimpaa ilmettä kuin muuallakin talossa. Muistin sitten hupsun kesäisen ostokseni ja sen suuremmin suunnittelematta päätin tehdä laatikosta naulakon.

Naulakoksi muuntautuakseen laatikko tarvitsi vain kolme koukkua, jotka olin nekin ostanut etukäteen netistä, Quriosa interiorista. Koukut kiinnitettiin parilla ruuvilla ja avot, uusi vessannaulakko oli valmis. Laatikko sattui juuri näppärästi olemaan sen kokoinen, että sen alaosaan mahtuu laittamaan muutaman paperirullan tarjolle. Pyyhkeiden täytyy tosin naulakon rajatun koon vuoksi olla pienintä mallia, mutta emmeköhän selviä.

Koukut, Quriosa Interior

Talvi kylmä, talo lämmin

Yllättääkö talvi teidätkin joka vuosi? Havahdutteko huomaamaan aivan ykskaks yllättäen joku kaunis arkiaamu kodin kynnyksen yli ulos astuessanne, että edellisenä yönä on mahdollisesti ollut pienimuotoinen lumimyräkkä? Minulle käy niin joka vuosi. Niin kävi myös eilen.

Ja ei kai siinä muuten mitään, mutta kun tietenkään niistä talvirenkaista ei juuri sinä erityisenä aamuna ole tietoakaan. Noh..onneksi asumme kaupungissa ja bussit kulkevat. Luontoäitikin oli sen verran suopea, että järjesti ajokelit niin, että tänään mies pääsi renkaanvaihtoon. (Säilytämme talvirenkaitamme toisaalla ja vaihtaminen vaatii auton siirron toiselle puolen kaupunkia.)

Tämän suuren yllätyksen lisäksi viikko on ollut melko yllätyksetön. Kaava sama kuin edelliset neljä viikkoa. Neljä mukavaa, mutta työntäyteistä viikkoa. Siksi onkin huippua, että viime aikoina olemme saaneet muutamia auttavia käsiä vanhemmistamme. He ovat maalanneet, purkaneet, puhdistaneet ja hioneet kanssamme ja siitä on ollut iso apu! Kiitos.

Tylsää purkamista on toki vielä paljon edessä, jonka jälkeen myös vähän rakennellaan uutta, mutta kyllä me kohta pääsemme pintoja laittelemaan. Eniten odotan lattioiden sekä portaiden maalaamista, mikä taitaa enemmän laittoa vaativien huoneiden osalta (kovasta innosta huolimatta) olla viimeisiä puuhia. On kai turha laittaa lattiaa nätiksi ja löntystellä siinä sen jälkeen kaksi viikkoa remppakengät jalassa..

Tällä viikolla myös alakerranportaiden paneelit ja parketit saivat kyytiä. Alta löytyi kauniit, hyväkuntoiset puuportaat. Ja muuten ensimmäiset pinnat koko talossa, jotka ovat suoraan maalausvalmiit!

 

Tuon ihanan ruskean (hiomakoneen kymmenessä sekunnissa tukkivan) möhnän kanssa on netistä löytyvien keskustelujen perusteella muutama muukin vanhaa taloa laittava joutunut tuskailemaan. (En tarkoita tuota rakasta koiraa, vaan ainetta lattian pinnassa.)

Ihana sisustusyllätys odotti eteisessä. Kiitos äiti <3

Saatoin olla hieman yltiöpositiivinen, kun viimeksi sanoin, että kitti irtoaa lattiasta helposti.. Pakko sanoa, että äitini teki melkoisen urotyön saadessaan makuuhuoneenlattian puhtaaksi kahdessa päivässä. Lähtötilanteen näette oikeasta alakulmasta.

Puhdistettu lattia! Vanha haalea turkoosi on kaunis sävy. Valitettavasti maali on sen verran kärsinyt, että lattia menee pintahiontaan ja uudestaan maaluuseen.

Yläkerran makuuhuoneen tulisijan alunen kaipaa vielä vähän laittoa.

Talven saapumisesta vielä sen verran, että on siinä kuitenkin myös omat hyvät puolensa, tai ainakin yksi hyvä, kynttilät. Oikeastaan nykyään kaksi, kun omistamme takan. Eli kynttilät ja takka. On ihanaa istuskella sisällä takkatulen lämmössä ja ihan vaan tuijotella tuleen. Ja mikäpä kruunaisi touhukkaan lauantaipäivän paremmin kuin kylpeminen pihasaunassa kauniin kynttilälyhdyn valossa.

 

Koru&Kello 2013

Ohhoh, mitä menoa ja meininkiä ollut taas tämä elämä. Siinä syy superpitkään hiljaiseloon, jota pahoittelen. Mutta täällä sitä vielä ollaan, kaiken rempan, kaaoksen ja valtavan työmäärän keskellä. Ainakaan ei ehdi tylsistymään.

Tänään vietän kuitenkin pitkästä aikaa vapaata lauantai-iltaa kaukana kodin hössötyksistä. Olen veljeni perheen luona Helsingissä kyläreissulla, vaikka tietysti ihan pikkiriikkisen myös työjuttuja tekemässä. Helsingin messukeskuksessa on nimittäin tällä hetkellä I Love Me -tapahtuma ja siellä Koru&Kello-messut, joissa Lumoavakin on mukana. Oli tosi mukavaa piipahtaa tänään messuilla ensisijaisesti vierailijan ominaisuudessa, kun kaikki aikaisemmat vuodet ovat menneet tyystin työn merkeissä.

Kannattaa muuten mennä käymään tapahtumassa, jos se suinkin on mahdollista. Käynnissä on yhtä aikaa neljät messut, Kauneus, Terveys, Muoti sekä Koru&Kello, joten nähtävää ja koettavaa riittää. Messut ovat käynnissä vielä huomisen ajan. Ja tietysti tapahtumaan mennessäsi yksi ohittamaton etappi on Lumoavan osasto 6d111, jossa vietetään Lumoavan 5-vuotissynttäreitä. Juhlia juontaa Ellen Jokikunnas ja tiedossa on muun muassa koruarvontoja sekä kuoharitarjoilua. Rentoa hauskanpitoa siis. Tervetuloa!

Koru&Kello-messut 2013 ja 5-vuotissynttäreitään juhliva Lumoava

juhlia juontamassa Ellen Jokikunnas. kuvassa myös ystävät Jonna ja Anne

Osastollamme oli tänään haastateltavana But I'm a human not a sandwich -blogin ihana Iina Jurmu, joka kirjoittaa tällä hetkellä myös hääsuunnitelmistaan But I'm bride not a sandwich -bloginsa alla.

Ellenin haastateltavana Lumoavan suunnittelija, Vuoden Kultaseppä 2012 ja Vuoden kaunein sormus 2013 -äänestyksen voittaja Carina Blomqvist

Se löytyy sittenkin..

..vanha lankkulattia! Siellä se kuitenkin oli kaikkien laminaattien, muovien, puulevyjen ja pahvien alla. <3 Joku hassu on vetäissyt koko lattian pintaan kitin (tasoitteeksi?) ja jättänyt siihen. Onneksi se irtoaa ihan helposti.

Sitä minä vaan mietin, että kyllä kai ne alimmat pahvit olisivat lattiassa vähän pienemmälläkin naulakasalla pysyneet. Tämä kertakäyttökipollinen kun on vain parinkymmenen neliön alueen saalis olkkarista.. Keittiössä joku on ollut vieläkin ahkerampi. Siellä naulat ovat kymmenen sentin välein.