Lauantaisauna

Viikko on kulunut kiireisesti enimmäkseen Lumoavan mainoskuvausten parissa. Mukavaa, mutta toki energiaa vievää puuhaa. Ennen lomia pitäisi pusertaa kaikki syksyn materiaalit kasaan, joten tiedossa on vielä muutama pyöreä päivä.

Tänään tuli hetken hengähdys tarpeeseen ja pyhitimme päivän täysin omille puuhasteluille. Laittelimme pihaa, teimme hyvää ruokaa (tai siis mies teki) ja lämmitimme lauantaisaunan. Meillä on pihassa vanha puusauna, jonka löylyissä sielu kertakaikkisesti lepää. Puun tuoksussa ja tulen risahdellessa tulipesässä unohtaa täysin istuskelevansa lähes kaupungin keskustassa. En ole koskaan ollut mikään saunaintoilija, mutta kyllä oman ikivanhan saunan löylyt vaan maittavat.

Jätskiä!

Eilen vietettiin ukkini 80-vuotispäiviä ja askartelin hänelle kuva-arvoitukseksi mielestäni kesän ylivoimaisesti söpöimmän kortin. Pihistin idean Muita ihania -blogin Tiinan Instagramista ja aion ehdottomasti tehdä idealla vielä monta herkullisen hauskaa korttia! Mitäs kaikkia ihania herkkuja tässä maailmassa olikaan..?

Juhannus telttaillen

Viikonlopun mittainen perinteinen telttaretki on takana päin ja tekipä kyllä hyvää. Vaaaiikkakaan..ihan joka hetki (siinä tihkusateessa töröttäessäni ja elämäni kylmintä juhannusta viettäessäni) en ollut asiasta aivan täysin tätä mieltä. Olemme viettäneet jo useamman vuoden juhannuksemme saaressa telttaillen ja tänäkin vuonna kaava oli suht sama: puolijoukkueteltta, telttasauna, kiva porukka, paljon ruokaa ja sopivasti juomaa. Luultavasti mikään muu juhannuksenviettotapa ei auta unohtamaan arkea ja tehtäviä töitä yhtä hyvin.

Ihana arki iski toki tänä aamuna läiskähtäen poskea päin, kun herätyskello pirisi taas aivan liian lyhyiden unien jälkeen, mutta kovin montaa aamua sitä kurjuutta ei enää onneksi ole jäljellä. Parin viikon päästä alkaa loma. Jokohan olen muistanut mainita? :D

Tänä vuonna matkasimme saarelle purjehtien, söimme nuotiolla tehtyä megamaukasta lohikeittoa, palelimme, pelailimme ja pilailimme hieman ja mikä tärkeintä, unohdimme kaiken kiireen.

Kohti juhannusta

Tässä vaiheessa vuotta alan olla todella kesäloman tarpeessa. Viimeinen rutistus töissä ennen lomaa on aina aika hullua aikaa. Mutta onneksi meillä on juhannus, parin päivän lepotauko, jolloin voi hetkeksi unohtaa kaiken kiireen ja stressin.

Juhannusta edeltävän viikon aikana napattujen kuvien myötä toivotan kaikille kaunista ja turvallista juhannusta. Muistakaa levätä ja nauttia! :)

Sisäfile, pesto, vuohenjuusto, aurinkokuivattu tomaatti ja rucola ne yhteen soppii!

Amadeus halusi uutta ilmettä. Kesätukkahan on ihan vanha juttu jo, joten kulmakarvat saivat kelvata. :D

Sain kuin saikin aikaan istuttaa muutaman kesäkukan. Ensimmäinen hankinta olivat mielettömän kauniit Afrikan Marketat sekä valkoiset Verbenat.

Dehli-tytön ja miehen hellyyshetki. (Ihan normaaleja nää meidän koirat on. :D)

Viiden sekunnin jälkkäriresepti.

Uusi reppu! Nyt kelpaa reissuta ja retkeillä.

Lumoavan kuvauksissa meidän ihanat pienet valokuvamallit tekivät katutaidetta.

Rakkausleipiä ja leffa iltapalaksi. Siinäpä tämänkin illan resepti..

Mistä on kesätyyli tehty?

No tietysti vadelmanpunaisesta, farkkushortseista, surffitukasta, kauniista koruista, kirkkaista meikeistä, pitsistä, aurinkolaseista, sandaaleista, liehuvista pöksyistä, keveistä kangasrepuista, hymynhäivästä.. Kaikesta rennosta ja helposta. Kesätyylissä on tärkeintä, että on hyvä olla ja että se näkyy!

Lisää ajatuksiani aiheesta voit lukea tänään ilmestyneestä Viikkosavosta. ;)

Pihamaalla

Kyllä se pihamaalla puuhastelu on kuin onkin mukavaa, kun sattuu hyvä sää ja löytyy sopivasti vapaa-aikaa. Olemme harrastaneet viimeisten viikkojen aikana pihanlaittoa aina kun aikataulu on antanyt myöten ja aika kivaltahan siellä nyt näyttää. Pari uutta härveliä, työnnettävä kelaruohonleikkuri tasaisille nurmialueille ja (sähkö)ruohotrimmeri rinteille, on nyt hommattu ja molemmat pelit toimiviksi todettu. Vielä pitäisi ostaa oksaleikkuri ja jonkinmoisia lapioita/pikkukuokkia kukkapenkkien laittoa ja rikkaruohojen kitkemistä varten.

On hauska huomata, miten monenmoista kukkaa pihalla kesänmittaan heräilee. Jo nyt määrä on varmasti ylittänyt molempien käsien sormet ja kaikki varpaatkin, ja aina tuntuu löytyvän jotain uutta. Erityispositiivista tästä tekee se, etteivät kaikki kukkaset suinkaan ole rikkakukkia ja villiintyneitä luonnonkukkia, vaan myös edellisten asukkaiden kukkapenkkeihin istuttamia puutarhakukkia. Vaikka kyllä minä niistä luonnonkin kukista tykkään, mutten ehkä niitä viitsi naapurin kiusaksi pihamaalla koko kesää viljellä..

Aivan kaikkia kukkia en oman kasvitietouteni perusteella ole kyennyt tunnistamaan, vaan olen kaivellut nimiä internetin syövereistä. Googlea apuna käyttäen ei ole vielä yksikään kukka jäänyt nimeämättä, mutta eihän sitä tiedä, mitä erikoisuuksia pihalta vielä paljastuu..

Kurjenmiekan (eli Iiriksen) tunnistin Maijan aakkoset -kirjan ansiosta. Sitä kirjaa tuli luettua lapsena kerran jos toisenkin.

Myös Lemmikki on tuttu samaisen kirjan sivuilta.

Näiden (satojen) pihaltamme löytyvien luonnonkukkasten annoimme kasvaa rauhassa. En malta odottaa, että pääsen syömään oman pihamaan metsämansikkamaitoa!

Niittyleinikki ei ole ehkä niitä toivotuimpia pihakasveja, mutta kukkikoon nyt hetken kesän kunniaksi.

Takana näkyvät liilaan taittavat Pikkusydämet, mutta etualan kasvi on vielä selvitystä vailla.. Tunnistaako joku?

Tämän mattomaisesti kasvavan kukkasen tunnistin internetin avustuksella Sammalleimuksi. Ihan uusi tuttavuus minulle.

Oranssit unikot nousivat talon takaa kiveyksen vierestä. Arvelen, että kyseessä on Siperian unikko.

Siirenit kukkivat paraikaa todella kauniisti.

Hopeahärkki (aika outo nimi muuten) oli puhjennut kymmeniin ja kymmeniin kukkiin talon nurkalla.

Myös grilli kukkii. Ainakin kunnes saamme hommattua uuden vähän suuremman. Pikku retkigrilli on joutunut palvelemaan ahkerasti koko alkukesän, sillä ikivanha kaasugrillimme joutui kaatopaikalle. Luultavasti kallistumme uudessa grillissä hiilien kannalle, sillä hiilillä grillaaminen jos mikä antaa ruokaan oman maukkaan vivahteen!

Korusi

Nyt kannattaa klikkailla pikapikaa But I'm a human not a sandwich -blogiin, sillä siellä on käynnissä kiva koruarvonta. Iina on valinnut Korusi-lehtiyhteistyön tiimoilta arvottavaksi suunnittelemani Lumoavan Satakieli-riipuksen. Aikaa on vain muutama päivä, joten hopi hopi!

Satakieli-riipus, design PauliinaK, Lumoava. Kuva Tatu Ahonen, Mainostoimisto Ad Kiivi Oy.

Ja jos et ole vielä tutustunut tai saanut kotiisi kevään Korusi-lehteä, klikkaa ihmeessä osoitteeseen www.korusi.com. Kyseessä on vuodesta 2010 ilmestynyt korulehti, jossa meikäläisellä on ollut alusta saakka aika huolella näppini pelissä. Sen lisäksi että lehdestä ja Korusi-saitilta saa kivoja koruvinkkejä kesän juhliin ja lahjanostoon, voi saitilla lukea Lumoavan muotoilijan Carina Blomqvistin haastattelun ja osallistua lukijakyselyyn, jonka palkintona on yhteensä 1000€:n arvosta Lumoava-koruja!

Kevään Korusi-lehti on ilmestynyt.

Tänä keväänä mukana lehteä tekemässä oli kolme ihanaa bloggaria, Iina But I'm a human not a sandwich -blogista, Helia Äitiyshousut-blogista sekä kaimani Pauliina White&Knight-blogista. Tytöt antavat lehdessä koruvinkkejä ja ovat valinneet omille aukeamilleen tämän kesän korusuosikit kotimaisista korumerkeistä. Kannattaa kurkata!

Mansikoita ja kermavaahtoa

Mitäpä sitä muuta, kun on kesä, aurinko, järvi ja mansikoita kermavaahdolla. Niin ja tietysti vapaailta!

Katkarapucocktail

Kylläpä sattuikin viime viikolla hyvänmakuinen klassikkoresepti silmiin. Testiin ruokaohje pääsi perjantai-iltana. Ohje on mitä mainioin alkuruoka, sillä suurena kerta-annoksena se auheuttaa herkullisuudestaan huolimatta äklötystä.

Kyseessä on katkarapucocktail, jonka jujuna on raikas (ja rasvainen) avokado ja simppeli, superherkullinen (ja rasvainen) kastike. Neljään annokseen tarvitaan:

n. 350g isoja pakastekatkarapuja
puoliruukkua vihreää salaattia
pari avokadoa
1-2 rkl sitruunamehua
pala kurkkua

Kastike loihditaan seuraavista aineksista:
1 dl kuohukermaa
1 1/2 dl majoneesia
2 rkl tomaattipyreetä
1/4 tl cayennepippuria
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippurirouhetta
(tilkka konjakkia)

Koristeeksi:
sitruunaviipale
tilliä (jota itse en laittanut, kun ei ole suosikkimakuni)

Herkku valmistuu seuraavanlaisesti. Sulata katkaravut siivilässä. Vatkaa kastikkeen kerma pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita majoneesi, tomaattipyree ja mausteet keskenään. Kääntele kermavaahto joukkoon. Kuutioi avokadot ja puserra päälle sitruunamehua. Kuutioi kurkku. Revi salaatti annoskulhojen pohjalle ja kaada avokado- ja kurkkukuutiot päälle. Lisää sulaneet katkaravut, lusikoi päälle kastike ja ripottele pinnalle mustapippuria. Koristele sitruunalla ja tarjoile lisäksi patonkia.

Tätä syödään toisenkin kerran!