Image Slider

Smoothi(e)mpi torstai

torstai 26. maaliskuuta 2015
Kalenteri täysi, pää tyhjä. Olotila tiivistettynä. Mutta tänään rauhotuin ja tein itselleni oikein pehmeän smoothien. Mansikka, mustikka, vadelma, kreikkalainen jugurtti, soijamaito, hunaja, kaurahiutaleet ja ripaus psylliymjauhetta. Johan helpottaa. Ja hei, kohta on viikonloppu. <3

Huomenna töihin tulee hieman harvinaisempia vieraita. Ken lie heistä kaikkein kaunein? Tytöille on keksitty kivaa puuhaa. Katsotaan, kuinka käy. ;)



Tykkään näistä Tigerin höpsöistä pilleistä. Saavat hyvälle mielelle. <3

Lattianmaalausta

maanantai 16. maaliskuuta 2015
Pauttiarallaa 10 kuukautta ja 18 päivää sitten kiskoimme eteisenlattiasta talomme viimeiset purkamista vailla olleet parketit, revimme irti sen alta löytyneen susiruman muovimaton ja rapsuttelimme pois muovimaton kiinnitykseen käytetyn yltäkylläisen liimamäärän. Kaiken työn ja vaivan alta paljastui suht hyväkuntoinen lakattu puulattia, joka sellaisenaan herätti sekä ihastusta että ihmetystä kodissamme vierailleiden keskuudessa. Mietimme lähes vuoden päivät, maalaammeko lattian samalla harmaansävyllä kuin muissakin huoneissa vai jätämmekö puunväriseksi.


Lomaviikolla teimme ratkaisun, lattia sai pintaansa maalin. Vaikka lakattu puu olisikin ollut mukavaa vaihtelua muihin tiloihin ja toi eteiseen kivasti lämpöä, ärsyttivät kolhuihin, koloihin ja lattian rakoihin jämähtäneet harmaat, koppuraiset liimatahrat sen verran, että maali vei veikeydestä voiton. Jotta lattia olisi saatu siistiksi puunvärissä, olisi se vaatinut sen verran huolellisen hionnan ja käsittelyn, ettei se enää olisi näyttänyt lainkaan vanhalta ja kolhuiselta. Nyt lommot saivat jäädä, mutta yleisilme on siisti. Olen tyytyväinen ratkaisuumme. Hassua muuten, kuinka paljon vaalea sävy tuo tilaan avaruutta ja valoa! Auringon paistaessa tuntuu, että eteisessä aivan häikäistyy.

Vielä kun saisi aikaiseksi laittaa lattia- ja kattolistat.
Maalauksen lomassa väläyttelin jälleen miehelle ehdotusta, josko taiteilisimme eteisenlattiaan ruutukuvioinnin, joka toimittaisi tilassa maton virkaa. Ajatusta ei tyrmätty, mutta vielä en itsekään tähän urakkaan jaksanut tai uskaltanut ..tai jotain.. lähteä, mutta ehkä joku päivä. Esimerkiksi tältä lattia silloin voisi näyttää.

Olisiko ideaa?

Pieniä suuria muutoksia

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Kuten edellisestä kirjoituksestani saattoi aistia, kuluva loma on tehnyt minusta varsin aikaansaavaan. Harkitsemattoman shoppailun lisäksi tein muun muassa yhden huippusuorituksen sisustusrintamalla, kun päätin ensimmäisenä lomapäivänä vaihtaa järjestystä olohuoneessa.

Nostelin ja siirtelin huonekaluja paikasta toiseen parin tunnin ajan, ja lopputulos yllätti itseni lisäksi suuresti myös muutoksen jälkeen omilta asioiltaan kotiin palanneen miehen. Yllätyksen suuruus ei tosin johtunut muutoksen suuruudesta vaan siitä, miten onnistuin tuhlaamaan niin paljon aikaa siirtääkseni lopulta vain sohvan divaaniosan paikkaa. Kyllä, muuten järjestys oli täysin sama kuin lähtötilanteessa, vain sohvapöytä ja divaani siirtyivät. (Niin ja maton rullasin kaappiin odottamaan pesua.)

Viikon kotona oleskelun jälkeen olen kuitenkin varsin tyytyväinen aikaansaamaani muutokseen, sillä huone on näin paljon mukavampi. Nyt ruokailutila erottuu paremmin oleskelutilasta, joka aukeaa divaanin paikanvaihtamisen ansiosta eri suuntaan. Yksi muutos on kuitenkin vielä edessä päin, sillä haluamme vaihtaa olohuoneeseen siromman sohvapöydän. Ehkä nikkaroimme suuren arkunmöhkäleen tilalle itse jotain keveämpää tai etsin kirpparilta 60-lukulaisen tai sen henkisen pinnajalkaisen pikkupöydän. Mutta se sitten joskus aikanaan, en jaksa vielä kiirehtiä näin vaivalloisen muutoksen jälkeen uutta asiaa. :D




P.s. Kävin perjantaina toisessa ja elämäni viimeisessä (jihuu!) viisaudenhampaiden leikkauksessa. Tällä kertaa ei jännittänyt ihan yhtä paljoa, kiitos edellisen siedettävän leikkauskokemuksen. Homma hoitui tälläkin kertaa oikein mallikkaasti, mutta omasta viivyttelystäni johtuen sain esilääkityksen noin puolituntia myöhemmin kuin viimeksi. Sen vuoksi lääke ei ehtinyt vaikuttaa ihan yhtä tehokkaasti ja olin tällä kertaa operaation aikana himpun verran tarkkaavaisempi (suomeksi sanottuna vähemmän pöhnässä). Selvisin kuitenkin mainiosti ja paraneminen on käynnistynyt hyvin. Naama nyt on taas mitä on ja särkylääkkeitä menee, mutta parasta on, että syöminen on onnistunut ihan hyvin jo leikkauspäivästä alkaen.

Kevättä kohti viitta hulmuten

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Vietän tällä viikolla talvilomaa ja sen seurauksena minulla on ollut kivasti aikaa puuhastella kaikenlaista hyödyllistä ja vähän vähemmänkin hyödyllistä. Tämän päiväinen touhuiluni lasketaan jälkimmäiseen, vaikka tarkoitusperäni olivatkin valtavan hyvät.

Kaikki lähti siitä, että aloin käymään aamupäivällä läpi vaatekaappiani tarkoituksenani nostella kaapin perukoilta esiin vaatteita, joita en ole muistanut hetkeen käyttää ja ehkä luopua joistakin, joita en tulekaan enää käyttämään. Järjestelin vaatepinoja, viikkailin ja otin erilleen ne pukineet, joiden sopivuutta oli syytä sovittaa pitkästä aikaa. Jostain syystä homma kuitenkin harhautui hetken kuluttua kaapin läpikäymisen sijaan pelkästään vaatteiden sovitteluun (lähinnä kesäisten sellaisten) ja lämpimämmistä päivistä haaveiluun.

Parin tunnin jälkeen homma lähti lapasesta, kun olin sovittelun lomassa pannut merkille, mitä kaikkea kaapista selvästi puuttuu kevättä ja kesää silmällä pitäen (aivan kuin kesävaatteet olisivat millään tapaa vielä aikoihin ajankohtaisia) ja lopulta löysin itseni Nelly.comin alesta shoppailemasta. Noh..pikku hairahdus lomalaiselle sallittakoon, sillä tein mielestäni muutaman hyvän löydön, joista tärkein ja ajankohtaisin, jo pidempään toivelistalla ollut, näkyy alla.

Toivottavasti viitta käy toiveeni mukaisesti keväämmällä takin korvaajasta ja on yllä yhtä mukava kuin näyttää. Sopivasti boheemi se ainakin on, mistä talvihorroksesta heräilevä sisäinen hippeyteni kiittää.

Miss Selfridge, Border Fringe Cape. Kuva, nelly.com