 |
| Omat vihkisormuksemme. Kuva on miehen ottama. |
Korumuotoilija kun olen, ei liene vaikea arvata, että avioliittoon astuessa itselleni mieluisin ja ehkä tärkein hankinta oli vihkisormus. Pidän siitä, kuinka sormus on säilynyt sitoutumisen merkkinä jo vuosisatoja. Ensimmäisenä tätä symbolia käyttivät roomalaiset ja juutalaiset. Kristittyjen mukana sormus kihlauksen merkkinä kulkeutui eri maihin 800-luvulla. Sormusten käyttötapa ja symboliikka on kuitenkin muuttunut aikojen saatossa ja eri maissa ja kulttuureissa materiaalit, sormusten muotoilu ja niistä löytyvät symbolit ja jopa sormusten määrä kihlauksen ja avioliiton merkkinä vaihtelee. Suomessa ja Ruotsissa avioituneet naiset käyttävät perinteisesti kihla- sekä vihkisormusta, miehillä sormuksia on useimmiten vain yksi.
Meillä ei ennestään ollut kihlasormuksia muutamastakin eri syystä. Ensinnäkään kihlautumisellemme (joka meille tarkoitti sopimusta naimisiinmenosta) ei ollut olemassa varsinaista päivää, vaan päätös vain on muotoutunut hiljalleen suhteemme aikana. Toisekseen en ollut osannut päättää, millaiset sormukset haluaisin, joten niitä ei oltu suunniteltu tai hankittu ennakkoon odottamaan sopivaa hetkeä, että mies saisi kosia näyttävästi kera sormuksen. Hah. Kolmanneksi tehtyämme lopullisen päätöksen yllätyshäiden järjestämisestä ei olisi ollut järkeä pujottaa kihlasormuksia sormiin ennen hääjuhlaa, koska muuten vieraiden olisi ollut liian helppoa arvata juhlan luonne. Eli täysillä salailua loppuun saakka. ;)
Perinteitä kunnioittaen halusin kuitenkin saada sormeeni kaksi sormusta, sekä kihlausta että avioliittoa symboloimaan, mutta koska molemmat sormukset pujotettaisiin sormiin samana päivänä, antoi se muotoilulle sellaisen mukavan ja harvinaisen vapauden, että sormukset saattoivat olla toisissaan kiinni. Minulla oli ennestään kollegani Päivi Keski-Pompun suunnittelema ja valmistama kaunis hopeinen solmusormus (nimeltään Ote), joka on ollut lempparisormukseni jo pitkän aikaa. Siitä saimme idean omiinkin sormuksiimme. Solmut ovat perinteinen symboli vihkisormuksissa ja toisiinsa kietoutuneita, rakkaudensolmun muodostavia sormuspareja onkin nähty monet kerrat. Tätä perinteistä symboliikkaa lainaten loimme omat rakkaudensolmut ja niistä sormuksemme.
Kihla-vihkisormusyhdistelmämme koostuu kahdesta kahdeksikkosolmun muodostavasta sormuksesta. Kaksi kahdeksikkoa kuvaa hääpäiväämme (8.8.), mutta se kuvaa myös kahta ikuisuuden symbolia (∞). Näin sormuksissamme kietoutuu kaksi ikuisuutta yhteen. Vaikka sormukset ovat toisissaan kiinni solmukohdasta, ei niitä ole juotettu yhteen, vaan ne heiluvat vapaasti. Tämä merkitsee kahta itsenäistä ihmistä. Toinen sormuksista on sileä ja toinen köysimäinen, mikä on sekä tyyliseikka että viittaus siihen, että olemme ihmisinä kaksi erillistä persoonaa. Sitä, kumpi sormus on kumpi, ovat muutamat kysyneet, emmekä osaa siihen vastata. Ehkä se riippuu päivästä ja mielentilasta. ;D
Halusimme kummallekin samanlaiset sormukset ja suunnittelimmekin ne yhdessä. Erona kuitenkin on, että oma sormukseni on sileä ja kiiltävä, kun taas miehen sormus tummennettu ja pinnaltaan raffimpi, kolhittu ja näin miehekkäämpi. Sormusten materiaali on hopea, mikä on lempijalometallini. Koska sormusten rungot ovat lankamaiset ja näin melko ohuet, ei niihin ollut mahdollista kaivertaa. Kaiverrus ei kuitenkaan ollut kummankaan mielestä edes tarpeen, sillä oletamme muistavamme, kenen kanssa olemme avioituneet ja unohduksen iskiessä hääpäivä löytyy näppärästi sormusten muodosta. Vuosikin on helposti viidellä jaollinen, joten yritämme pitää senkin mielessä. :D
Koska uskomuksen mukaan tuottaa huonoa onnea valmistaa itse oma vihkisormuksensa, pyysin apuun kollegani Carina Blomqvistin. Hänelle siis kuuluu kiitos sormusten olemassaolosta, sillä hän ja kollegansa Juha Loikala taikoivat suunnitelmamme materiaaliin. Kiitos vielä Carina näistä elämämme tärkeimmistä koruista! <3
Kommentoi
Lähetä kommentti