Yllätys!

Mies kiirehti aamupäivällä palaveriin ja hoputti minuakin, ”Nousehan nyt ylös, eikö sinulla ollut hommia tänään”. Istuskelin vielä sängyssä puhelimesta lehteä selaillen ja ihmettelin mielessäni, mitä se nyt sunnuntaina noin hoputtaa. Nousin ylös sanoakseni heipat eteisessä ja miehen kadotessa ulko-ovesta tallustin alakertaan. Samalla sekunnilla eteisestä kuului kolinaa ja toinen koiristamme sai vahtihaukkuhepulin. Komensin koiraa alakerrasta käsin ja huusin miehelle, että sanoisi koiralle jotain. Lopulta oli kurkattava eteiseen, kun vastausta ei kuulunut ja koira jatkoi haukkuaan. Muttei siellä miestä näkynyt, vaan kaksi yllätysvierailulle saapunutta hymyilevää ystävääni tarjottavia ja lahjoja sylissään. Häkellyin!

Ihanat ystävät olivat järjestäneet minulle ja mahalle aivan huipun sunnuntaibrunssin, joka oli katettu pöytään sillä välin, kun hämilläni häärin pikapikaa omat aamutouhuni. (Selvisi, miksi mies hoputti minua nousemaan ylös ja miksi hänellä oli muka palaveri sunnuntaina. Kyllä minäkin kaiken uskon. :D) Tämä sunnuntai käynnistyi siis herkkuruokien, ihanien lahjojen ja loistavan seuran merkeissä äiti- ja vauvajuttuja höpötellen. Eikä minulla ollut pienintäkään hajua koko jutusta! Kiitos ystävät! <3

Ihanaa ajatella, että vuosikausien ystävyyden jälkeen tänään kotonani kilisteli alkumaljoja 2000-luvun teinien sijaan kolme vähän vanhempaa ja tietysti hirveän paljon viisaampaa :D äiti-ihmistä. Yksi kahden pienen lapsen kokemuksella ja kaksi mahankasvattajaa, sillä toinen ystävistä tulee mahansa kanssa ihan pian perässä. Mahtavaa!

Aivan superit yllätyslahjat! Puolipotkuhousut, pipo sekä tuttinauha ovat vieläpä taitavan ystävän omaa käsialaa!